Käymme monta kertaa viikossa asuntonäytöissä. Kaupungin vuokra-asuntomarkkinat ovat pahasti ylikuumentuneet ja harva asiallisen kuuloinen ilmoitus roikkuu immobilienscout24-sivustolla muutamaa päivää pidempään. Näyttöön saattaa ilmaantua kaikkineen parikymmentäkin kiinnostunutta silmäparia, joten harkinta-aika lasketaan korkeintaan päivissä, joskus tunneissa. Ei ihme, että välittäjät pyytävät kovin vaatimattoman tasoisista palveluistaan provisiota jopa kahden ja puolen kuukauden vuokran verran.
Halloween-iltana riennämme jälleen kerran tapaamiseen puolijuoksua, vaunut kolisten. Google oli kirjoitusvirheen vuoksi arvioinut matka-ajan todellista lyhyemmäksi, mutta myöhässä ei sovi olla – ovathan asunnonvälittäjät poikkeuksetta saksalaisia ja saksalaiset eivät koskaan, koskaan ole myöhässä. Vastaan tulevat luurankoperheet ja liian lyhyitä hameenhelmoja alemmas nyppivät vampyyrit antavat meille tilaa vähän hämmentyneinä.
Otamme aina lastenvaunut mukaan asuntonäyttöihin, vaikka vauva kyllä kulkisi mukana kantorepussakin. Se on tietoinen strategia. Yleensä lapset on tapana jättää kotiin, mutta meidän hyväkäytöksinen söpöläisemme onkin salainen ase – keino erottautua massasta ja jäädä keski-ikäisten asunnonvälittäjien mieleen. Sillä saa helpommin anteeksi sanavaraston puutteet ja vieraan korostuksen. Sitä paitsi vakiintuneiden lapsiperheiden ajatellaan maksavan vuokrat ajallaan ja elävän muutenkin ihmisiksi.
Oikeastaan vauva on mukana, jotta voimme varmistaa, että leveät amerikkalaisvaunut varmasti mahtuvat hissiin ja koska meillä ei ole muutakaan mahdollisuutta. Meillä ei ole täällä vielä lastenhoitajaa, jolle vauva olisi luonteva jättää tunniksi tai pariksi.
Rappukäytävässä tulee vastaan tuttuja. Samat kasvot vaeltavat näennäisesti toisistaan riippumatta samoissa asuntonäytöissä ja vaihtavat korkeintaan epäluuloisen viileitä tai varovaisen ystävällisiä katseita. Kolmannella tapaamisella ei voi enää luontevasti teeskennellä, ettemme tunnistaisi toisiamme. Saksalaiset ovat selvästi pidättyvämpiä, me maahanmuuttajat tervehdimme jo puolin ja toisin välittömämmin. Toiseen englanninpuhujaan on hyvä tukeutua silloin kun ei ole varma, ymmärsikö saksankielisen kuvauksen asunnosta oikein. Tunnelma on kuitenkin jännittynyt, onhan jokainen asunnonkatsoja potentiaalinen kilpailija.
Kukaan ei voit tietää varmaksi, millä perusteella vuokralaiset valitaan niiden joukosta, jotka jättävät asuntokatsannon jälkeen täytetyn hakulomakkeen vuokranvälittäjälle. Ilmoitetulla ammatilla, tittelillä ja palkalla on varmasti jonkinmoinen painoarvo, samoin kuin sillä, onko asuntoa vuokraamassa yksi perhekunta tai väljemmin yhteen sitoutunut joukko kämppiksiä. Tärkein kriteeri lienee kuitenkin se, kuka hakijoista on valmis muuttamaan sisään silloin kuin se sopisi vuokranantajalle kaikkein parhaiten. Aikainen sisäänmuuttopäivä tuottaa yleensä harmia ja lisäkustannuksia muuttajalle itselleen, mutta sillä ostetaan vuokranantajan kallisarvoista suosiollisuutta, ja tiukassa kilpailutilanteessa sillä voi olla ratkaiseva merkitys.
Asuntonäyttöjä levottomina kiertävät aaveet voivat vain arvailla toistensa ilmeistä, minkälaisia tarjouksia kukin on jättämässä, ja keiden kanssa jatketaan vielä vaellusta seuraavaan kohteeseen.
Alppien juurelta 